Usko tuonpuoleiseen elämään viittaa ajatukseen, että ihminen kohtaa todellisuuden, joka ylittää tämän maailman elämän. Islamin mukaan tämä maailma on vain väliaikainen koetuksen paikka, ja varsinainen elämä alkaa tuonpuoleisessa. Koraani muistuttaa, että ihminen on luotu tyhjästä ja korostaa, että uudelleensyntyminen kuoleman jälkeen on samalla voimalla täysin mahdollista: ”Luuleeko ihminen, ettemme pysty kokoamaan hänen luitaan? Kyllä! Me pystymme jopa muovaamaan hänen sormenjälkensä entiselleen.” (Qiyamah, 75:3–4)
Usko tuonpuoleiseen elämään nostaa elämän pois pelkästä aineellisesta olemassaolosta ja kutsuu ihmistä korkeampaan moraaliseen vastuuseen. Se vahvistaa ajatusta, että hyvyyden, oikeudenmukaisuuden ja myötätunnon tulee perustua iankaikkiseen palkkioon, ei vain maalliseen hyötyyn. Tämä usko tarjoaa myös näkemyksen maailmasta, jossa sorrettujen oikeudet palautetaan ja oikeus toteutuu. Se on voimakas näkökulma, joka voi tarjota toivoa ja rauhaa erityisesti niille, jotka kokevat elämän merkityksettömäksi. Usko tuonpuoleiseen elämään on syvä totuus, joka avaa oven ihmisen oman olemassaolon tarkoituksen pohtimiselle.
