jihad
Jihadin käsite, joka tulee arabialaisesta juuresta “chd /jahd”, tarkoittaa kirjallisuudessa pyrkiä, pystyä. Uskonnonvapaudessa jihad tarkoittaa kaikenlaisen aineellisen ja hengellisen pahuuden, kuten kapinan lietsomisen, fucurin, Fiskin, julmuuden, torjuntaa vihollisen, sielun, paholaisen kanssa osoittaen kärsivällisyyttä vastoinkäymisiä vastaan. Toisin sanoen jihad on käsite, joka sisältää sekä taistelun sielun kanssa (suuri / hengellinen jihad) että taistelun vihollisen kanssa (pieni / aineellinen jihad).
Kuten käsitteen määritelmästä voidaan ymmärtää, jihad viittaa taisteluun, jonka muslimi yksilö tekee vihollisen kanssa, sekä säälimättömään taisteluun, jonka henkilö tekee sielullaan “ihmisenä olemisen” nimissä huolimatta kaikenlaisista temppuista ja Iblis-suunnitelmista. Niin kauan kuin ihminen ei voi voittaa tätä sotaa, myös hänen jihadinsa taistelukentillä on vaarassa. Tällaisissa tapauksissa retkikunnan tarkoitus Allahille on vaarassa muuttua sodiksi kunnian, maineen ja saaliin vuoksi. Silloin jihad, jonka keskus on “ihmisen pitäminen elossa inhimillisesti ja elämän antaminen hänelle”, menettää tämän herkkyyden ja muuttuu välineeksi ottaa elämiä ja saada saalista.
Sotahistoria on yhtä vanha kuin ihmiskunnan historia. Mutta sodan logiikka islamissa on aivan erilainen kuin muiden uskontojen ja ideologioiden sodan logiikka ja perustelut. Islam ei Sodi vainotakseen, vaan oikeudenmukaisuuden vakiinnuttamiseksi. Hän ei koskaan käy jihadia kerätäkseen tavaroita, takavarikoidakseen maata, hallitakseen ihmisiä, ollakseen ylimielinen heitä kohtaan, tappaakseen heitä, orjuuttaakseen heitä, ryöstääkseen heidän varallisuuttaan, perustaakseen siirtokuntia, kostaakseen. Hz. Banneri Profeetan, kun Tabuk Hazrat. Se, mitä he sanoivat luovuttaessaan Alille, on itse asiassa erittäin tärkeää sen merkityksen ymmärtämiseksi, jonka Islam liittää sotaan: “Oi Ali! Ilmoittakaa juutalaisille, että taistelette heidän oikeuksiensa puolesta. On parempi, että yksi heistä ohjaa käsiäsi kuin että omistat punaisia kameleita.”Islam näkee sodan menetelmänä, jota se voi käyttää” viimeisenä keinona ” valmistaakseen ympäristön, jossa ihmiset voivat elää inhimillisesti, pelastaen heidät tulemasta taloudellisen, sosiaalisen ja poliittisen hegemonian välineeksi. Hz. Profeetta kutsui tätä Adi b. hän kuvaili Hatemille; “maailma, jossa nainen voi matkustaa Mekasta Qadisiyaan yksin kärsimättä mitään vahinkoa” ja omisti elämänsä sille. Sen ajan Arabiassa, maailmassakin, tämä oli pelkkää utopiaa. Kaikenlaiset toimet, jotka toteutetaan tämän Allahin lähettilään unelman toteuttamiseksi ja sen levittämiseksi koko maailmaan, tulevat jihadin käsitteeseen ja saavat merkitystä ja arvoa siinä määrin, että sille voidaan omistaa elinikä. Toisin sanoen uskovan elämä koostuu uskosta ja jihadista.
Koraanissa käytetään jihadin ja sodan käsitteitä muodossa “taistelu Allahin tiellä” (fi sabilillah). Siksi mikään taistelutyyli, joka ylittää Allahin suostumuksen, ei ole islamin määräämää jihadia. Muslimeja käsketään käyttäytymään hyvin epäuskoisia kohtaan, jotka eivät Sodi heitä vastaan eivätkä vainoa heitä, ja heitä muistutetaan siitä, että epäusko yksin ei ole sodan syy. “Mitä tulee niihin, jotka eivät usko, jotka eivät taistelleet sinua uskontosi vuoksi eivätkä karkottaneet sinua maastasi, Jumala ei kiellä sinua olemasta ystävällinen heille ja noudattamasta oikeutta ja armoa. Todellakin, Allah rakastaa vain.”(Mumtahina, 60) ” taistele Allahin tiellä niitä vastaan, jotka taistelevat sinua vastaan. Mutta älä hyökkää epäoikeudenmukaisesti. Todellakin, Allah ei rakasta rikkojia.”(Baqara, 190) ” taistele heitä vastaan, kunnes kapina (sorto ja julmuus) katoaa ja uskonto ja tottelevaisuus on varattu vain Allahille. Jos he luopuvat epäuskosta ja rikkomuksesta, niin tietäkää, ettei ole muuta vihollisuutta kuin väärintekijät.”(Baqara, 193) on muistettava, että käsky taistella “kapinan poistamisen” puolesta ei ole vain käsky pelastaa muslimit monijumalaisten vainolta, vaan myös uskonnon ja omantunnon vapauden suojelemisen nimissä, joka on ihmisoikeus. Jos tällaista riskiä ei ole, ei ole sotaa. Allahin lähettiläs sanoi: “Älä halua tavata vihollinen, vaan etsiä anteeksiantoa Allahilta tässä asiassa. Jos kohtaat heidät, ole kärsivällinen ja tiedä, että paratiisi on miekkojen varjojen alla.” sanoa. Nämä lausunnot ovat tärkeä painopiste sen osoittamisessa, että Islam asettaa rauhan keskipisteeseen, ei sotaa.